
Keskuspuhdistamo
Keskuspuhdistamo: suurhanke puhtaampien vesistöjen ja Tampereen elinvoiman hyväksi
Hankkeessa toteutettiin kalliopuhdistamo ja biokaasulaitos Sulkavuoreen, jätevedenpumppaamot Viinikanlahteen ja Raholaan, siirtoviemärit Raholasta ja Viinikanlahdesta Sulkavuoreen, tuloviemäri- ja purkutunneli sekä purkuputki Pyhäjärveen. Kaikki oli valmista aikataulun mukaisesti ensimmäisten jätevesien käsittelyyn syyskuussa 2025.
Keskuspuhdistamo-hanke oli Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien yhteinen hanke.
Puhdistamon sijoittaminen kallion sisään mahdollisti suuren, modernin laitoksen rakentamisen lähelle valmiita verkostoja ja hyviä kulkuyhteyksiä. Maan alla jätevedenpuhdistamon olosuhteet ovat stabiilit ja huoltotoimenpiteitä voidaan tehdä ympäri vuoden. Maanalainen tila helpottaa myös hajunhallintaa.
Sulkavuoren puhdistamo korvasi käyttöikänsä lopussa ja kapasiteettinsa rajoilla olleet Raholan, Viinikanlahden ja Lempäälän puhdistamot. Vanhoillakin puhdistamoilla on tehty merkittävää työtä ja järvien vedenlaatu on parantunut merkittävästi niiden toiminnan aikana. Uuden puhdistamon ansiosta kapasiteetti kasvaa ja vaikka väkimäärä seudulla kasvaa, kuormitus ei kasva. Jätevedenpuhdistukselle on tulossa lisää puhdistusvaatimuksia ja niiden vaatimat prosessitilat voidaan uuteen puhdistamoon sijoittaa. Vanhoilta puhdistamoilta vapautuneet rantatontit luovat uusia mahdollisuuksia kaupunkirakentamiseen.

Suunnitteluvaihe
Seudullisen jätevedenpuhdistamon mahdollisia sijoitusvaihtoehtoja selviteltiin jo 1997. Vuonna 2006 Keskuspuhdistamo oli mukana Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Yleissuunnitteluvaihe ja ympäristövaikutusten arviointi tehtiin Tampereen Veden toimesta. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy aloitti vuonna 2015 toimintansa ja tällöin hanke siirtyi sen vastuulle. Ensimmäisiä tehtäviä oli kaavoituksen käynnistäminen ja toteutussuunnittelun aloittaminen.
Pitkä rakentamisvaihe
Keskuspuhdistamon rakennustyöt käynnistyivät Sulkavuoressa vuonna 2018. Työt aloitettiin alueurakalla, jossa yhdessä Tampereen kaupungin kanssa valmisteltiin aluetta rakentamistöitä varten. Valmistelevien töiden jälkeen alkoi ensimmäinen louhintaurakka, jossa louhittiin maan pinnalla tulevien rakennusten ja pihan aluetta sekä puhdistamotiloihin johtavat ajotunnelit.
Vuonna 2019 alkoi toinen louhintaurakka ja siinä louhittiin varsinaiset puhdistamotilat sekä tulo- ja purkuviemäritunnelit. Louhintavaihe saatiin valmiiksi keväällä 2022.
Sen jälkeen päästiin varsinaisiin rakennusteknisiin töihin. Viidessä urakassa rakennettiin maanpäälliset ja maanalaiset tilat, asennettiin prosessilaitteet, putkistot sekä sähkö-, LVI- ja automaatiojärjestelmät. Työt olivat mittavia, mutta niiden ansiosta uusi puhdistamo pystyy käsittelemään jätevedet tehokkaasti ja toimintavarmasti pitkälle tulevaisuuteen.

Näkymä Sulkavuoren laelta rakentamisvaiheen alussa.
Kaksi jätevedenpumppaamoa
Raholan ja Viinikalahden jätevedenpuhdistamoiden viereen rakennettiin uudet jätevedenpumppaamot. Niitä rakennettiin Sulkavuoren rakentamisen rinnalla 2022-2024. Viinikanlahden jätevedenpumppaamo on paitsi yksi Suomen suurimmista, niin myös kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Se on osa uutta Viinikanlahden asuinaluetta ja on suunniteltu niin, että se sopii uuden kaupunginosan kaupunkikuvaan.

Viinikanlahden jätevedenpumppaamo. Kuva: Annamari Palsi-Ikonen.
Siirtoviemärit
Hankkeeseen kuului myös siirtoviemäriyhteyden rakentaminen Raholan ja Viinikanlahden pumppaamoilta Sulkavuoreen sekä Pyhäjärven pohjaan asennettu purkuputki. Siirtoviemäriverkostoa on rakennettu yhteensä 12,5 kilometrin matkalle ja melkein koko matkalla viemäriputkia on kaksi rinnakkain toimintavarmuuden takaamiseksi myös mahdollisissa vika- ja häiriötilanteissa.
Tuloviemäritunneli ja purkuviemäritunneli olivat myös vaativia louhintakohteita, koska reitti kulki mm. asuinalueen alapuolella. Tuloviemäritunnelia pitkin jätevesi johdetaan Sulkavuoreen. Siellä tulopumppaamo nostaa jätevedet prosessiin käsittelyä varten. Puhdistusprosessin jälkeen puhdistettu vesi johdetaan purkuviemäritunnelia pitkin edelleen Pyhäjärven pohjassa olevaan purkuputkeen.
Purkuputki on halkaisijaltaan kaksimetrinen putki. Sen toteutus oli myös erityistä ammattitaitoa ja monenlaista osaamista vaativa urakka. Putkisalot koottiin ensin pidemmiksi pätkiksi noin 10 kilometrin päässä Vihilahdesta, uitettiin sitten Pyhäjärveä pitkin asennuspaikalle Vihilahteen ja yhdistettiin siellä. Urakassa tarvittiin mm. proomuja ja sukellustyötä.

Purkuputken uittaminen asennuspaikalle Vihilahteen. Kuva: Ari-Matti Ilkka /Keskuspuhdistamo.
Yhteistyötä ja kumppanuuksia
Sulkavuoren rakentamishanke oli merkittävä työllistäjä Pirkanmaalla ja laajemminkin. Hankkeen läpiviemiseksi tarvittiin tiivistä yhteistyötä ja laaja kumppaniverkosto monen eri alan osaajien kanssa.
Enimmillään työmaalla Sulkavuoressa työskenteli noin 400 ihmistä. Lisäksi samanaikaisesti vietiin läpi pumppaamourakat ja siirtoviemäriurakoita. Kun huomioidaan kaikkien hankeosien suunnittelu, rakennuttaminen ja valvonta, yhtiön oma työpanos sekä suoraan urakoissa työskennelleet ihmiset, niin koko hankkeen työllisyysvaikutus oli arviolta 1700 henkilötyövuotta. Välillisiä työllisyysvaikutuksia syntyi lisäksi alihankintaketjuissa ja toimittajaverkostossa.
Seuraavat sata vuotta
Sulkavuoren keskuspuhdistamo on mitoitettu käsittelemään jätevesiä kasvavan Tampereen seudun tarpeisiin pitkälle tulevaisuuteen. Puhdistamo pystyy käsittelemään keskimäärin 100 000 m³ jätevesiä vuorokaudessa. Tilaa on varattu myöhemmälle laajentamiselle jopa yli 600 000 asukkaan tarpeisiin. Lisäksi suunnittelussa on huomioitu laajennustarpeet kiristyvien lupaehtojen mukaisille käsittelyvaiheille.
Koko hanke tukee pitkällä aikavälillä Tampereen seudun elinvoimaa, kestävää kehitystä ja luo edellytyksiä monenlaisten yritysten sijoittumiselle alueelle.
